Kantele Taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja, I
by Elias Lönnrot · Finnish · Gutenberg #48176 · 67,362 chars · public domain (US)
The Project Gutenberg eBook of Kantele Taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja, I
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.
Title: Kantele Taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja, I
Author: Elias Lönnrot
Release date: February 6, 2015 [eBook #48176]
Most recently updated: October 24, 2024
Language: Finnish
Other information and formats: www.gutenberg.org/ebooks/48176
Credits: E-text prepared by Jari Koivisto
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE TAIKKA SUOMEN KANSAN SEKÄ WANHOJA ETTÄ NYKYISEMPIÄ RUNOJA JA LAULUJA, I ***
Note: Project Gutenberg has other volumes of this work.
Kantele II: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48177
Kantele III: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48201
Kantele IV: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48202
KANTELE I
taikka
Suomen Kansan, sekä Wanhoja että Nykysempiä Runoja ja Lauluja
Koonnut ja pränttäyttänyt
ELIAS LÖNNROT
Philosophian Candidati.
HELSINGISSÄ
Präntätty Waseniuksen luona Wuonna 1829.
Laulan ilman lainehilta,
Wetoselta wierettelen;
Jot' on iltani kuluisi,
Aamuni ali menisi,
Huoppeneisi huomeneeni.
SISÄLLÄPITO:
Esipuhe.
Wanhoja Runoja.
Laulajan alkuruno.
Wäinämöinen walmistaikse Pohjolan Sotaan.
Kosiominen.
Rukous sotaan lähteissä.
Mehtämiehen Rukous
Rukous Peuraa pyytäissä.
Rukous jänistä pyytäissä.
Karhun päälliset.
Uhrisanat saaliin jälestä.
Ohon sanat Karjan ulos laskeisa.
Käärmeen lumoussanat.
Hylkeen synty.
Kosia.
Lemmen nosto.
Wäinämöisen Kiellot.
Lasta uneen kylwettäissä.
Sairaita kylwettäissä.
Nykysempiä Runoja ja Lauluja.
Laulajan alkuwirsi.
Sorweuksen laskemisesta.
Nimismies Mantelin ryöstöstä.
Paimenten koirasta.
Karmalan Tytöstä.
Rikkeistä Kurikassa.
Sanan saaminen.
Esipuhe.
Suomalaisille lukioille annan minä tässä ensimmäisen osan Runoista,
joita minä wiimeiskesänä ylimaassa kokoilin. Alku mitäkin
tehdessä kaunistaapi työn, mutta kaikesta työstä on alku myöskin
waikein. Tiettyäni tämän jätän minä pelwolla ensimmäiset kokeeni
ymmärtäwäisten käsiin! ja jättäisin wielä suuremmalla pelwolla, jot'
en toiwoisi keralla, että kukin ite tutkistellessansa asiata, näkisi
yritykseni olewan wakaasta aikomuksesta. Wanhat Suomalaiset sanowat,
ettei yrittänyttä laiteta, olkoon tämä sanottuna minuakin kohtaan.
Aikomukseni näiden Suomalaisten Runoin julistamisella on kahtalainen:
ensiksi soisin, että yhteinen kansa, nähtyänsä heidän runonsa olewan
suuremmasta arwosta, kuin he ite niitä owat tottuneet pitämään, ei
enää kuin tähän asti on tapahtunna, heittäisi niitä, tahi waihettaisi
Ruotille murtawiin lauluin; toiseksi toiwoisin niistä ei ainoastansa
jotain woittoa ja etua Suomen kielelle, waan myöskin jonkunlaista
tiedonlisäntöä esiwanhempaimme menneistä ajoista, joidenka muisto
aina on meille rakas ja huwittawa, samalla tawalla kuin miehelle
lapsuudensa muistot owat rakkaat ja ihanat.
Jälkimmäistä tarkoitustani paremmin auttaakseni, saan minä tässä
nimittää pitäjät, joissa minä tapasin kunkin tässä Osassa olewista
runoista. Kesälahdelta peräisen owat _Laulajan Alkuruno, Rukous
mehtään mennessä, R. peuraa pyytäissä, R. Jänistä pyytäissä, Karhun
päälliset, Uhrisanat saaliin jälestä, Käärmeen lumoussanat, Hylkeen
synty, Wäinämöisen kiellot; Karmalan Tytöstä_ laulo minulle työmies
Walamon luodossa; _Rikkeistä Kurikassa, Sanan saaminen_ owat
Kitteeltä; _Kosiominen, Rukous sotaan lähteissä, Ohon sanat Karjan
ulos laskeissa, Sulhaisen kosiin saatua, Lemmen nosto, Lasta uneen
kylwettäissä, Sairaita kylwettäissä, Laulajan alkuwirsi, Nimismies
Mantelin ryöstöstä, Paimenten koirasta_, Ilomantsilta; _Wäinämöisen
lähtö Pohjan sotaan_, Taipaleelta; _Sorweuksen laskemisesta_, Juuwan
kappelilta.
Kiitollisuudella nimittäisin minä ite kunkin runoniekan, waan kuin
heistä useammat pyysiwät minua waikenemaan, niin tapahtukoon heidän
tahtonsa. Toiwottawa olisi että he tästälähin ei estelisi heitänsä
runojansa julistamasta, waan rohkeudella mitä milläkin on muistossa,
tahi itetekemiä, tahi muualta opittuja, antaisit yhteiseksi hywäksi,
ennen kuin ne iäti tulewat heidän pois mentyänsä unotettuiksi.
Helsingistä 6 Heinäkuussa 1829.
E. L.
Wanhoja Runoja.
Laulajan alkuruno.
Läkkääm[1] langot laulamahan,
Heimokset heläjämähän
Sukuwirttä suoltamahan,
Laiwirttä laulamahan!
Jos ei muut lihawat laula,
Werewämmät wierettele,
Niin mä laulan laiha poika,
Kuiwa poika kuikuttelen,
Mies weretön wierettelen
Ennen saatuja sanoja,
Ennen eukon neuwomia,
Äitini opettamia,
Wanhemman warustamia.
Waan ois[2] muitakin sanoja,
Toisiakin lausehia
Tallehella taskussani,
Alla wyöni ansahassa.
Net on saamani sanani,
Omat wirret oppimani,
Tiepuolista tempomani,
Kanarwoista katkomani,
Risukoista riipomani,
Wesoista wetelemäni,
Paimenessa käyessäni[3]
Mustan Muurikin jälessä,
Kimmon kirjawan perässä.
Wäinämöinen walmistaikse Pohjolan Sotaan.
Waka wanha Wäinämöinen
Teki tieolla[4] wenettä,
Lato purtta laulamalla.
Sai wenehen walmihiksi,
Latoneeksi puisen purren.
Sitte wanha Wäinämöinen
Oli ehtiwä[5] hewosta,
Kulkeissa kuuntelewa.
Löysi hiekalta hewosen,
Kultaturwan kuusikolta,
Aholta hopiaharjan.
Pisti suitet kullan suuhun,
Päitensä hopiapäähän,
Ite istuupi selälle.
Ajo matkoa wähäsen,
Pikkuruisen piirahteli;
Löysi purren itkemästä,
Wenosen walittamasta.
Kysytteli, lausutteli:
"Mitäs itket puinen pursi,
Wenet hankainen halajat?"
Pursi taiten wastoaapi:[6]
"Puisuuttani itken muka,
Hankauttani halajan;
Sanottihin tehtäissä
Saatawan sotiwenettä,
Sotapurtta puuhattawan;
Tuowan täyteni rahoja,
Alukseni aartehia.
Eipä wiety wainotielle,
Sotitielle työnnettynä.
Pahimmatkin maan matoset
Alla kaarteni asuwat,
Ilkeimmät ilman linnut
Pesän päälläni pitäwät."
Waka wanha Wäinämöinen
Kysytteli, lausutteli:
"Tokkos juokset soutamata,
Airoilla awittamata,
Puhumata purjehelle?"
Pursi taiten wastoaapi:
"Eipä mun sukuni muukan,
Eikä toinen joukkioni
Juokse sormin soutamata,
Airoilla awittamata,
Puhumata purjehelle."
Waka wanha Wäinämöinen
Kysytteli, lausutteli:
"Joko juokset soutamalla,
Airoilla awittamalla,
Puhumalla purjehelle?"
Pursi taiten wastoaapi:
"Jopa mun sukuni muukin,
Sekä toinen joukkioni
Juoksee sormin soutamalla,
Airoin awittamalla,
Puhumalla purjehelle."
Waka wanha Wäinämöinen
Koko kansoa kokohon;
Lato ensin laitapuolen
Sukapäitä sulhasia,
Miekkamiehiä jaloja;
Lato toisen laitapuolen
Tinapäitä neitosia,
Waskiwöitä waimoloita.
Saipa wenehen wesille,
Sotalaiwan lainehille,
Ite istuupi perähän,
Kokan kultasen kuwulle,
Melan waskisen nawalle,
Laski päiwän maawesiä,
Toisen souti[7] sirowesiä,
Kolmannen meriwesiä.
Päiwän kolmannen perästä
Jo näkyypi Pohjan portti,
Kirjakansa kiimottaapi.
Waka wanha Wäinämöinen
Souti suoroa sujotti
Pitkin Pohjolan jokia.
Pohjan poikaset porisi,
Paha parwi pauhoaapi:
"Astu jalka ensimmäinen,
Rapahuta rannoilleni!"
Astu jalan ensimmäisen,
Rapahutti rannoillensa;
Toki toisenkin osasi.
Pohjan poikaset porisi,
Paha parwi pauhoaapi:
"Tule Pohjolan pihalle!"
Meni Pohjolan pihalle.
"Tule Pohjolan tupahan!"
Meni Pohjolan tupahan.
Siell' on miehet miekka wyöllä,
Urohot sotaaseissa,
Waimot waskiwaljahissa,
Tyttäret tinasiloissa.
Siitä wanha Wäinämöinen
Weti miekan waskiwyöltä,
Tuliterän sai tupesta;
Wälähytti kultawästi,
Haalotti terä hopea
Wäinämöisen wäistellessä.
Listi kuin nauriin napoja
Päitä Pohjan poikasten.
Kosiominen.
Kesät kengitin hewoista,
Talwet tallikonkaria;
Waljastin tulisen ruunan
Tulisella tantereella;
Wesi tippu wempeleestä,
Raswa rahkehen nenästä.
Emoseni waimo wanha!
Kunpas paitani pesisit
Mustan käärmehen werellä,
Kesäkuilla kuiwoaisit.
Emoseni waimo wanha!
Hae sukani, saa rätini,[8]
Haeppa warwashattarani.
Lähen Hiiestä kosihin,
Wuoresta walantehestä
Käy nyt Jesus kelkkahani,
Jumala rekoseheni,
Koska jouwun[9] juohtotielle,
Ajotielle aikauhun.
Jouwuin neitosen kotihin,
Tupa oli täynnä tuppisuita,
Jakku miehiä jaloja,
Kolpitsa konowolia,
Peripenkki tietäjiä,
Owensuu osajaiwia,
Siwuseinä laulajoita.
Nuot laulowat Lapin wirttä,
Hiien[10] wirttä winguttiwat.
Ulkoo mä runoja kuulin,
Läpi seinän laulajoita,
Läpi sammalen sanoja.
Ite löihemme[11] runoiksi,
Laikatimme laulajaksi.
Laulon mä mokomat miehet
Kissan kirjawan rekehen.
Kissa tuonne kiiättääpi[12]
Lapin laajahan salohon,
Kuss' ei kule karjan kynsi,
Waella hewosen warsa.
Laulon wielä mokomat miehet
Rutjan koskehen kowahan,
Johon puut päin putowat,
Hongat latwoin lankiaapi.
Laulon ma mokomat miehet
Lapin laajalle lahelle,[13]
Miesten syöjälle selälle,
Urosten upottajalle,
Josta welhot wettä juowat,
Tulikulkut tulowatten.
Ja laulon mokomat miehet
Suin sytehen, päin wetehen,
Käsin Kalman kattilahan,
Koprin ilmahan kowahan;
Polwin hyytä hyppämähän,
Säärin jäätä särkemähän,
Riitettä repäsemähän.
"Anna eukko tyttöäsi,
Sekä nuorta morsianta."
"Äsken annan tyttäreni,
Sekä nuoren morsiamen,
Kuin suistat suet[14] saloista,
Karhut kahleisiin asetat."
Mä suistin suet saloista,
Karhut kahleisiin asetin;
Panin suet suitet suuhun,
Karhut rautakahleisihin.
"Anna eukko tyttöäsi,
Sekä nuorta morsianta."
"Äsken annan tyttäreni,
Sekä nuoren morsiamen,
kuin sä kynnät kyisen pellon,
Käärmehisen käännettelet."
Minä kynnin[15] kyisen pellon,
Käärmehisen käännettelin,
"Anna eukko tyttöäsi,
Sekä nuorta morsianta."
"Äsken annan tyttäreni,
Sekä nuoren morsiamen,
Kuin sä kylwet kuuman saunan,
Kuuman saunan rautalauan,[16]
Wastan rautasen keralla."
Minä kylwin kuuman saunan,
Kuuman saunan rautalauan,
Wastan rautasen keralla.
"Anna eukko tyttöäsi,
sekä nuorta morsianta."
"Jo nyt annan tyttäreni,
Sekä nuoren morsiamen,
Korpillen Kojon pojalle,
Ite Iiwari Kojollen."
Käy nyt neitonen rekehen,
Lähe Jesus kelkkahani!
Rukous sotaan lähteissä.
Ukoni tulinen turkki,
Waippa wanhan Wäinämöisen
Taiwahasta tuotakohon,[17]
Päälleni puettakohon,
Koska tulen tuimaan sotaan,
Tasapäähän tappelohon.
Tee Jesus kiwinen kilpi,
Tarha rautanen rakenna,
Jonka suojasta sotinen,
Jonka tapellen takoa;
Ettei minun piilit pysty,
Terärauat[18] tee wikoa,
Waikk' ois waskesta walettu,
Tai huohtawa hopea,
Terä kullan kuuraeltu.
Terä syltyksi syseä,[19]
Kärki käännä käppyrähän.
Wäinän tyttö kultakulma,
Waskihelma, wyö hopea
Wettä wänkille wetäse
Yheksästä[20] lähtehestä,
Kolmen korttein nenästä,
Jot' ei ruuit[21] rupsahtaisi,
Eikä lukko laukiaisi,
Pahat jauhot paukahtaisi
Eikä lyiyt miestä löisi,
Tinapallit paiskoaisi,
Pii, pii! piä warasi,
Salttipietari sanasi.
Mehtämiehen[22] Rukous.
Tuolta korpi kuumottaapi,
Tuolta sintääpi sinerwä;
Tuonne mieleni tekisi,
Aiwoni ajattelisi,
Muien miesten mehtimaille,
Urosten eräsaloille.
Koirani keränä wieri,
Sukseni maan matona
Mun metälle mennessäni,
Ja salolle saassesani.[23]
Miiritär metän miniä,
Kuuritar metän kuningas!
Mä sun kullin kuikuttelen,
Hopehilla houkuttelen.
Paah[24] nyt metät miekka wyölle,
Salot kalpio kätehen,
Wanhat hongat waski wyölle,
Kuuset kultakalkkaroihin;
Paah kuin panit muinoselta
Sinun antiaikoinasi;
Mun mettälle mentyäni
Ja salolle saatuani,
Korwelle kohottuani,
Mäen päälle päästyäni,
Kuuna paisto kuusen oksat,
Päiwänä petäjän latwat;
Kuuna paisto kuullut poika,
Päiwänä tytär pätöwä.
Mielly mehtä miehiisi,
Tammeinen uroihisi,
Lepy lehto, kostu korpi,
Taiwu ainoa Tapio;
Lepy minun miehilleni,
Kostu minun koirilleni.
Eipä miesten muienkahan[25]
Sinisemmät silmäripset,
Koreamat kulmakarwat,
Kuin on meiän[26] miehilläkin.
Eipä miesten muienkahan,
Mehtikoirat kultasemmat,
Kultasemmat, kuulusammat,
Kuin on meiän miehillämme,
Eikä miesten muienkahan
Sukset hoikat hopehesta,
Sauwat waskesta walettu;
Anna koiran kohti juosta,
Penun julki julkotella,
Saata kontion kotihin
Eli petran palkaille.
Ota kultanen kurikka
Eli waskinen wasara,
Jolla korwet kolkuttelet,
Salot synkät sylkyttelet,
Että wilja wirtoaisi,
Sekä karja karkuaisi,
Miehen ehtiwän etehen,
Weä Wirosta, tuo Turusta,
Kiikkalasta, Kaakkalasta,
Pimeästä Pohjolasta,
Lapin synkiltä saloilta;
Saata tällen saarekselle,
Tälle kummulle kuleta,
Minun pyytöpaikoilleni,
Minun saalissalmilleni,
Jota saalis saataisihin,
Erän toimi tuotaisihin,
Minun pyytöpäiwinäni,
Sinun antiaikoinasi.
Waan jos mehtä merkin annat,
Niin sano salon isäntä:
"Ei tule turkkia yhestä,[27]
Hattua kahen[28] nahasta
Waan jos sä satoja annat,
Tuhansia tuppaelet,
Niin mä werkahan wetäinnen,[29]
Panein saksan palttinoihin;
sillat silkin, suot sametin;
Werkahan wetelät paikat,
Pahat paikat palttinoihin,
Metän ukko hallaparta
Metän kuulusa kuningas!
Lyöte[30] lykkywaatteisihin,
Antipaitoisi paneite!
Laske juoni juoksemahan,
Wirka wippelehtämähän."
Rukous Peuraa pyytäissä.
Typeryyttä itki tyhjä,
Wajouttansa walitti:
Missä antaja asuupi,
Elääpi hywä emäntä,
Puhas[31] muori puuhoaapi?
Tuolla antaja asuupi,
Elääpi hywä emäntä,
Puhas muori puuhoaapi;
Sakaroilla sarwilinnan,
Metän linnan liepehillä.
Mitä tuo tekeepi tuolla?
Luista linnoa tekeepi,
Kynsistä kyhäeleepi.
Annikka awainpiika,
Eewa piika pikkarainen,
Soitellos mesinen pilli,
Simapilli piiparoita
Korwalla ehon[32] emännän.
Et emäntä lienekkähän,
Jos et piikoa pitäne;
Sata piikoa pitäne,
Tuhat muuta käskylläistä,
Pihtipuolisen pitäjää,
Karjan kaiken hallihtiaa,[33]
Wallihtiaa wiljan kaiken;
Piteliää pitkän karjan,
Suuren juonen juohteliaa.
Laske laapi lampahasi
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwillen keinoilleni.
Lumikki tytär Tapion!
Luikuta lumikkiasi
Tämän ilman kannen alle,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua;
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä.
Kuin ei täywy[34] tännempöä,
Niin tuo tuolta tuonnempoa
Yli kahtojan[35] kaheksan,
Yli pyytäjän yheksän
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwillen keinoilleni;
Takoa Tanikan linnan,
Pohjan penkereen perältä;
Paikoilta papittomilta,
Mailta ristimättömiltä,
Nimen tietämättömiltä,
Kirkon seihtemän[36] seliltä
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä.
Hiien poika pikkarainen,
Hyppäjä hywän selän!
Ota kultakannuksesi
Hopeaisen orren päästä,
Kultasesta lippahasta,
Waskisesta wakkasesta;
Sillä kutkuta kuwetta,
Sekä kaiwa kainaloita;
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua,
Waskisissa waljahissa,
Kultasissa kahlehissa.
Tästä tänne tie meneepi,
Rata uusi urkeneepi,
Mennä suuren, mennä pienen.
Täst' on sillat silkin pantu,
Sillat silkin, suot sametin,
Palttinoin pahimmat paikat,
Pahat paikat palttinalla,
Pantu saksan palttinalla,
Weran äärillä weetty.[37]
Ukkonen isä ylinen,
Mies on wanha taiwahinen
Ota kultanen kurikka,
Hopeaisen orren päästä;
Sillä siwalla siwuja,
Komauta konkeloa,
Säwäytä säikälettä;
Pane luut lotajamahan,
Sääret säikälehtämähän.
Metän armas antimuori,
Metän piika pikkarainen!
Millon wilja wirtoaapi,
Kuin hän kahtoopi[38] yliten,
Sillon aitoa ylennä;
Millon kahtoopi alaten,
Sillon aitoa alenna,
Kuin ei wilja wierimällä,
Sillon aita annollansa.
Anna juosta joutusasti
Wikewästi wiilletellä;
Tälle maalle tultuasi,
Puna lanka portahaksi
Päälliten tulisen kosken;
Sillat silkillä siota,
Pahat paikat palttinalla,
Weran äärillä wetele.
Pane pursto purjeheksi,
Seipo seiliksi rapaja.
Anna juosta juotusasti,
Wikewästi wiilletellä,
Ilman päiten wierimätä,
Sikloin[39] siwuamata.
Ota wihta wiiakosta,
Koiwu korpinotkelmosta;
Jok' ei wirkku juoksemahan,
Sitä siimalla siwauta,
Nahkaruoskalla napauta,
Kiiätä kiwen mujuilla,
Papeloilla paah[40] perästä.
Ota wihta wiittä syltää,
Koiwu kolmia tapaja,
Jolla witot[41] wiljoasi,
Karkottelet karjoasi.
Utu tyttö, neito terho,
Luonnotar, tytär Tapion!
Sieklo sieklalla[42] utuja,
Uroon tuuhun tuntemata,
Miehen wainun wainumata.
Utu silmille siwalla,
Terhen korwille karista.
Lehtisilmä, haahen lanka!
Pyywys[43] kahtia jakoa;
Jonka saatat saalihiksi,
Suuta silkillä sitaise,
Wäännä päätä wäärällehen,
Jot' ei pieksä pellawoita;
Eikä liinoja lewitä.
Pistä pellawapiwosi,
Sekä kultakuontalosi
Hopeaisen orren alle,
Tuona yönä ensimäisnä,
Toisna yönä keskimäisnä,
Wiikon päässä wiimeistäin.[44]
Tuoppas tuota, tuulillain,[45]
Tuulillain, tuiskuillain,
Säilläin ja sateillain,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua.
Eipä miesten muienkahan
Sinisemmät silmäripset,
Koreammat kulmakarwat,
Jalan heitto hempeämpi
Kuin on miesten meiänkin;
Eikä miesten muienkahan
Silkkiset sukan sitehet,
Hopeaiset housun nauhat.
Lyöppä Ukko uutta puuta,
Säwäytä säikälettä,
Komauta konkeloa
Wiljan syntymäsioilla,
Rahan karwan kaswinmaalla.
Rukous jänistä pyytäissä.
Ukkonen isä, ylinen,
Mies on vanha taivahinen!
Nosta pilvi luotehelta,
Toinen lännestä lähetä,
Kolmas kohota koilta;
Syrjin yhtehen syseä,
Lomatusten loukahuta.
Saappa[46] mettä warwuilleni
Metisestä taiwahasta,
Sima pilwestä pirota
Warwulleni keskimäiseen.
Muut täss' on wihawat warwut
Waan yks' on metinen warpu,
Jok' on latwoin laskettuna,
Latwoin laskettu lumehen,
Tywi on käätty taiwosehen.
Latwa pihtiä pitääpi,
Tywi jousta jännittääpi.
Eilen mä käwin metässä,
Kolm' on linnoa metässä;
Yks' on puinen, toinen luinen,
Kolmas on kiwinen linna,
Se linna Ewestin linna.
Kuus' on kultaikkunoa
Kunni[47] linnan kulmanteella.
Mä katon sisähän noista,
Siellä antajat asuwat
Ja wiruwat wiljan eukot.
Käet[48] on kultakäärehillä,
Sormet kultasormuksilla.
Annikka awainpiika,
Ewa piika pikkarainen!
Mene aittahan mäelle,
Laske laapilampahasi,
Lupiluppakorwasesi.
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä
Muien sikloin siwute,
Muien ansoin alate,
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwillen keinoilleni,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua.
Jok' ei wirkku juoksemahan,
Sitä wirkuta witalla;
Lyöppä wirkuksi witalla,
Nopeaksi nuoran päällä;
Joka tieltä pois meneepi,
Tiellen korwasta kohenna,
Nahkaruoskalla napauta,
Kiiätä kiwen mujuilla,
Papeloilla paah perästä.
Karhun päälliset.
Mehtolan metinen muori,
Metän kultanen Kuningas!
Tule nyt häihin härkösesi,
Pitkäwillasi pitohon.
Otan nenän Oholtani,
Wainun tuntemattomaksi;
Otan korwan Oholtani,
Korwan kuulemattomaksi;
Otan silmän Oholtani,
Silmän näkemättömäksi;
(Kuin sitte pääkallo saatetaan petäjään),
Lähe nyt kulta kulkemahan,
Rahan armas astumahan
Kullaista kujoa myöten,
Hopeaista tietä myöten.
Täst' on sillat silkin pantu,
Sillat silkin, suot sametin,
Pahat paikat palttinalla,
Weralla wetelät paikat.
Ei tästä etäälle wieä,[49]
Wieään mäntyhyn mäelle,
Petäjääseen pellon päähän,
Siihen tuuli turwan tuopi,
Aalto ahwenan ajaapi,
Siwullais on siikasalmi,
Luonais on lohiapajas,
Juot wettä wiereltäsi,
Syöt tuoresta kaloa;
Siin' on hywä ollaksesi,
Armas aikoellaksesi.
Uhrisanat saaliin jälestä.
Metän ehtoisa emäntä,
Metän kultanen Kuningas!
Tule nyt kullat ottamahan,
Hopeat walihtemahan.
Lempi liinasi lewitä
Alla minun kultieni;
Kullan maahan tippumata,
Hopean riwestymätä.
Mull' on kullat kuunikuset,
Toiset päiwän selkeämmät,
Kolmannet iänikuset,
Isäni soasta[50] saamat,
Wetämät Wenäeheltä,[51]
Taluttamat tappelosta
Alta Riian riitelemät.
Minun kultani kuluwat,
Hopeani hoikeneepi;
Sinun on kullat karwasemmat,
Minun on kullat kirkkahammat.
Sanat jotka luetaan Karhulle (Kontiolle, Oholle) kuin karja
kewäällä ensimmäisen kerran lasketaan laitumelle.
Missä Ohto synnytetty,
Messikämmen käännytelty?
Luona kuun, tykönä päiwän,
Otawaisten olkapäillä.
Sielt' on maahan laskettuna
Kultasessa kätkyessä,
Witjoissa hopeisissa.
Ohtoseni ainoseni,
Mesikämmen kaunoseni!
Älä sorra sontareittä,
Kaaha[52] maion kantajoa;
Kun sä kuulet karjan kellon,
Helkkäwän hewosen kellon,
Hiwo hietahan nenäsi,
Tunkee pääsi turpeesehen;
Tai kule siikana siwute,
Wetelete wein[53] kalana
Minun ruokaruohoistani,
Minun henkiheinistäni.
O Ukko ylinen herra,
Mies on wanha taiwahinen!
Pane panta pihlajainen,
Ympäri nenän nykyrän;
Jos ei pihlaja pitäne,
Niin sä rauasta rakenna.
Wai jos rauan ratkaseepi,
Ja wielä mennee wioille,
Suuhunsa tulinen tulppa,
Lemmon lukko leuwoillensa.
Metän Ukko hallaparta,
Metän kuuluisa kuningas!
Kätke koirasi kolohon,
Rakkisi rapaja kiinni,
Ite ilmonen Jumala,
Tuonne taiwojen takanen!
Kuin katot katoksen alla,
Niin kato katottomassa;
Kuin sä hoitat huonehessa,
Niin sä hoita hongikossa.
Käärmeen lumoussanat.
Matoseni, mammoseni,
Maan siika, siliä siika,
Kulon kultasen alanen,
Lehen[54] lemmen juurehinen,
Letti raunion alanen,
Kieppi kannon juurehinen!
Sykerräte[55] sykkyrähän,
Käperräte käppyrähän;
Käyppäs tällen kämmenelle,
Tälle sormellen sowite.
Sule suusi, peitä pääsi,
Kätke kielesi käpeä.
Willa suusi, willa pääsi,
Willaset sinun wihasi,
Willanen sinä itekkin.
Tunkee pääsi turpeesehen,
Mätä pääsi mättääsehen;
Jospa tuolta pääsi nostat,
Ukko pääsi särkeääpi
Pilwillä pisaroilla,
Rakehilla rautasilla.
Hylkeen synty.
Wähä Wäini Maunin poika
Teki tieolla wenettä,
Laitto purtta laulamalla.
Sai wenonen walmihiksi.
Sen katto kalan ketulla,
Sorti sorwan suomuksilla,
Hyyti hylkehen talilla.
Souteleepi, jouteleepi
Ympäri Newan jokia
Newan nientä kierteleepi.
Huuti Huiko niemen päästä,
Määkäsi mäen takanen:
"Kenen on wene wesillä,
Kenen laiwa lainehilla?"
"Wene wanhan Wäinämöisen
Tuulen wirkka, Turjan wilkka,
Wetonen wenehen wilkka."
Mies on nouseepi merestä,
Aallosta ylenteleikse,
Meren luotoin lukia,
Ween[56] kaloin kahtelia.
Kuus on kukkoa käessä,[57]
Kuus' kunni[58] kukan nenässä;
Kaikk' on täynnä raaniloita,
Siit' on hyyty hylkeheksi.
Jos olet pahoa tehnyt,
Tule työsi tuntemahan;
Wie pois wihasi tästä
Keltasihin keuhkoisi,
Makeihin maksoisi,
Saata sappisi sisälle;
Muuta wiinaksi wihasi,
Maioksi[59] pahat makusi.
Kosia.
Lenti kokko koilta ilman,
Hawukkainen halki taiwaan;
Siipi taiwoa tapasi,
Toinen wettä wiepraeli.
Liitteleikse, laatteleikse[60]
Liitti miesten linnan päälle,
Nokalla kolisteleepi.
"Miesten linna rautakatto,
Ei tähän sisälle pääse."
Kokko lenti koilta ilman,
Hawukkainen halki taiwaan;
Siipi taiwoa tapasi,
Toinen wettä wiepraeli;
Kahteleikse, käänteleikse,
Liitteleikse, laatteleikse,
Liitti naisten linnan päälle,
Nokalla kolisteleepi.
"Naisten linna waskikatto,
Ei tähän sisälle pääse."
Lenti kokko koilta ilman,
Hawukkainen halki taiwaan;
Siipi taiwoa tapasi,
Toinen wettä wiepraeli;
Kahteleikse, käänteleikse,
Liitteleikse, laatteleikse,
Liitti neien linnan päälle,
Neien linna liinakatto.
Nokalla kolisteleepi,
Jo tähän pääsi sisälle.
Kuin sitte sisälle pääsi,
Kahteleikse, käänteleikse,
Kuk' on hienoin höyheniltä,
Kuka sulilta sulowin,
Senpä kokko kopristaapi,
Hawukkainen haiwertaapi;
Jok' on kaunis kaswoiltansa,
Sekä warrelta walittu.
"Mistäs tiesit terholainen,
Osmolainen tien osasit,
Tämän neion[61] nousewaksi,
Wasta kaswawan kanasen?"
"Siitä tiesin terholainen,
Osmolainen tien osasin,
Isosi hywältä kuulu;
Kuulu kullalta mereltä,
Hopehilta lainehilta;
Emosi hywältä kuulu;
Syötti wierahat wälehen,
Nosti leiwät leppehesti."
Lemmen nosto.
Oli piika pikkarainen,
Kolmen sormen korkunainen,
Pikkusen pitunen waaksan;
Tuollen ei tullut sulhasia.
Nostin Lemmen liehumahan,
Kunnian kukostamahan
Yli kuuen[62] kirkkokunnan,
Yli kappelin kaheksan.
Nouse Lempi liehumahan,
Kunnia kukostamahan,
Yli kuuen kirkkokunnan,
Yli kappelin kaheksan!
Sian nahka silmiltäsi,
Koiran nahka korwiltasi,
Päältäsi pahat pakanat.
Naiaanpa[63] nasanenätkin,
Jouetaanpa[64] jormunaamat;
Miks' ei siis sinua naia
Suon kukaista, maan kukaista,
Kaiken kaupungin kukaista,
Wesiheinän hempeyttä,
Kastekkorren kauneutta,
Makeutta mesimarjan!
Ei naitu naintawuonna,
Kirkiwuonna kihlattuna,
Wiety wiimeissä kesänä.
Hei Lempi, heräjä Lempi
Tämän lapsen lantioille,
Tämän peipposen perälle!
Nouskoon kiihko kiimasuosta,
Häkärä haiyn perästä,
Tallista orihin kiihko,
Tamman kiihko tanhuasta,
Lepiköstä lehmän kiihko,
Kissan kiihko kiukuasta,
Kasin pienen karinasta,
Penun pienen penkin alta.
Ei sitte sinä ikänä,
Jota ei tänä kesänä,
Lempi nousse liehumahan,
Kunnia kukostamahan!
Nouse Lempi liehumahan,
Kunnia kukostamahan.
Nouse nuorin nostamata,
Terwaköysin tempomata.
Jos et nouse niin mä noiun,[62]
Jos et kiihy niin ma kiruun.
Linnat liikku, järwet läikky,
Wuoret waskiset wapisi;
Miks' et siis sinäin liiku?
Liiku liikuteltaessa,
Järky järkyteltäessä!
Taitin mä wastan warwikosta,
Otin wettä lähtehestä,
Pesemään mun pienostani,
Puhistamaan pulmostani.
Niinkuin pulmosen puhistit,
Niin pese Jesus piikasi
Naisten naarojen sanoista,
pakinoista parratonten,
Pakinoist' on partasuien!
Ken on päälle kahtoneepi,
Kahtohoon metosin silmin,
Lemmen silmin liehaohon,
Paah nyt kullat kuultamahan,
Hopeat helistämähän!
Tässä wastassa hywässä
Kuin lienee lehtien luku,
Niin on miestä kahtomassa.
Tässä wastassa hywässä
Kuin lienee urpien luku,
Niin lie luku sulhasien.
Nostin Lemmen liehumahan,
Kunnian kukoistamahan;
Tulipa metinen pilwi
Metisestä taiwosesta,
Sato mettä taiwosesta,
Mettä taiwahan nawalta.
Wielä meiän piikalasten
Tuleepi Turusta wiejät,
Pojat toiset Torniosta.
Wäinämöisen Kiellot.
Kielti[66] wanha Wäinämöinen
Kukkaroa paikattua
Wyöltä miehen naimattoman.
Kielti wanha Wäinämöinen
Maantiellä makoamasta,
Syänyöllä huutamasta,
Wenehessä wieremästä,
Paatissa parahtamasta.
Kielti wanha Wäinämöinen
Syömästä siian suolta,
Hauin wuolta wuolimasta,
Ahwenan alasta puolta.
Lasta uneen kylwettäissä.
Mist' on pulmat puuttununna,
Taikiat tapahtununna?
Kiwistäkö, kannoistako,
Wai on wanhoista akoista,
Wai on watturaunioista,
Wai on siitä seipähästä,
Joss' on korppi koinittuna,
Musta lintu mulkuttuna?
Tule turwa Jumalasta,
Helppo hengen haltiasta,
Wara waimoista pyhistä,
Turwa Luonnon tyttäristä.
Uni ulkona kysyypi,
Unen poika porstuassa,
Koukkaapi owen takana:
Onko lasta kätkyessä,
"Onko pientä peittehessä,
Wakaista waattehissa?"
Tule tuutuhun Unonen,
Käy Unonen kätkyhyni,
Lapsen pienen peitteesehen,
Wakahisen waatteisihin;
Anna maata lapsen pienen,
Lewätä wähäwäkisen.
Nukuta Jumala lasta,
Makahuta Maariainen;
Saisi likkakin lewätä,
Lapsen orja olla jouten.
Läkkää nyt maata maan luwalla,
Maan luwalla, puun luwalla,
Kaiken kartanon luwalla.
Maaria makahuttaon,
Jumala ylös nostaohon
Jumalata kiittämähän,
Jesusta ylistämähän.
Sairaita kylwettäissä.
Mistä puuttu pulmahinen,
Mistä taikia tapahtu?
Kiwistäkö, kannoistako,
Wai on wanhoista akoista, j.n.e.
Tietomiesten tienohilta,
Lakkipäien lainehilta,
Noitien noronenistä,
Mäkipäistä möyrymiesten,
Mullista muhajawista,
Maista liikuteltawista,
Lummetkoirain koista,
Kalmalaisten kartanosta,
Karhun kiljun kalliolta,
Rewon reuwuntasialta,
Jäniksen jäwintämaalta?
Ukko taiwain napanen,
Remopilwiin reunahinen!
Piä pilwissä keräjä,
Säkehissä neuwo selwä;
Nosta lonka luotehelta,
Pilwi pitkältä perältä,
Koko kolmelta taholta,
Yheksältä yhjäytä,
Nurin puolin nyhjäytä
Saa kyitä käärmehiä,
Saa rauaista raetta
Noien noitien norolle,
Lietomiesten tienohille j.n.e.
Tuhat tuttua tuleepi,
Sata herran sankaria
Ylähältä taiwosesta.
Ne tuopi tulisen miekan,
Parahalta paimenelta.
Nykysempiä Runoja ja Lauluja.
Laulajan alkuwirsi.
Minä mies wähäwäkinen,
Uros heikkohengellinen
En ole iso iältä,
Wahwa warren kaswannolta.
En ole opissa ollut,
Käynyt koulukumppalissa;
Waan joko ryhtynen runohin,
Laikahtanen laulamahan.
Laulan, laulan, weitoseni!
Anna aikasi ilohon,
Ota kultakanteleesi
Hopeaisen orren päästä;
Toinen kanna kammarista,
Sormet kielillen sowita,
Äänet yhtehen aseta.
Anna sinä Suomen kansa,
Anna Sawo, anna Kainu,
Anna armas Karjalainen,
Anna Hämehen asuja,
Anna kuulua kujilla,
Anna kaikua kylissä
Sekä soitto, että laulu,
Ilotekosi totinen.
Sorweuksen laskemisesta.
Sorweuksen somat sanomat,
Umpijärwen uuet postit
Nyt on tullunna tutuksi,
Meiän maassa mainituksi;
Kuin on juossut Jortanimme,
Kaonna kalawetemme.
Tänä suurra sunnuntaina,
Juuri juhlahelluntaina,
Kansa kaikki kaiwahtaapi
Kirkon luona kiiruhusti.
Sillon sillat siirrettihin,
Laituritkin laskettihin;
Kokonansa Kortilasta,
Kohta kartanon perästä
Myötä wirtahan meneepi,
Joen suuhun joutusasti,
Pikasesti Pieliselle,
Ween kanssa kauheasti.
Samasta sausta[67] tuosta
Saatu surkiat sanomat
Hätähuuto huikeampi.
Kowin huuti Matti Hulkko,
Pekko paipahti paremmin,
Kowemmasti Kortilainen:
"Nyt taisi taloni mennä,
Kaatuu maahan kartanoni;
Wiepi wiimeiset eloni,
Aitoista wesiajolle."
Ääni kaiku kalliolta,
Saaresta tämä sanoma:
"Tuohon suolamme sulawat,
Rakehemme raukiawat."
Lukkari lujasti huuti
Lewoskassa lemmon lailla:
"Tuohon walkkini wajoopi
Jalat liettywät likahan."
Kirkkoherra kiiruhusti
Myötä wirtoa meneepi,
Wenehellä wettä myöten,
Lewoskahan lennättääpi.
Lukkari sano samassa,
Ruotin kielen kertoaapi:
"En minä apua saanut
Tähän työhön tuttawilta."
Kirkkoherra kielellänsä
Sanoopi samassa hällen:
"Kenen hepo hettehessä,
Sen käsi oma alinna."
Samasta sanasta tuosta
Otti lukkari opiksi;
Werkawiittansa wetäsi,
Päältänsä poies puotti;
Kohta tarttu tammahansa,
Aasinsa ylös awitti.
Sitte Lukkari sanoopi:
"Äläs hästi tuosta huoli,
Älä walkkini walita,
Kyllä mä sun kuiwalle kuletan,
Saatan pappilan pihalle,
Siellä saanen suuhun sulle,
Palowiinalla wirotan,
Sulailen suurusweellä."
Sitte Lukkari sanoopi:
"Woipa juutasten tekoja,
Pirujen pahoja töitä!
Minä miessä ensimäissä
Annan kuulla kihlakunnan,
Esiwallalle walitan,
Että saaha[68] ruunun sakon,
Ehtiä eloista makson,
Hinnan heinistä hetikin;
Pelloista paras panema,
Wielä niityistä nimetä
Ja kanssa kalasuluista,
Aiaksista[69] aikasumma."
Mies oli kainu Karjalainen,
Matti muita muitterampi,
Jo kohta sanan sanoopi:
"Minä mies lähen kylähän,
Kulekselen Kuopiohon,
Esiwallalle walitan
Tätä suurta surkeutta,
Kuin on meillä kuulununna,
Näkynynnä näillä mailla."
Jopa kahta Joulukuussa
Saatihin sanoma kuulta,
Ett' on saatu suiniherra,[70]
Lantmittari lawea,
Joensuusta jouhiparta,
Joll' oli harwa hammas suussa,
Puhe kanssa puuttuwainen.
Keskellä kesäsyäntä
Alko herra helponlainen
Toimitusta toimitella;
Waan ei wielä warsin wirkku
Ollut meille oiwa herra,
Ennen kuin se ennättääpi
Saaha pienet saatawansa,
Käsiantimet awarat.
Niin on herra Niilessoni
Tullut miehille tutuksi
Asioita aprikoimaan,
Mitä warsin wastatahan.
Suiniherra hempeästi
Sanoopi samassa heillen,
Ano antimet parahat,
Terwatynnyrit tyköönsä.
Akselista alko suini,
Luutenantista lopeetin
Siitä hiekalle hiwuwat,
Lammin pohjalle latowat.
Totta nyt tohina käypi,
Kosken rannalla kohina.
Somasesti Sonnit[71] juoksi,
Ajeliwat ajutantit,
Katonutta kaipasiwat.
"Niin on mennyt niittunurmi,
Kuin on meille kuulununna,
Kaukoa kajahtanunna."
Suuttu suuret suiniherrat,
Kiisti kirkon palweliat;
Hauankaiwaja hawahti
Korwallensa koskeneeksi;
Lakki lenti liettehelle.
Hippa hiekalle putosi
Koska Lukkari lujasti
Kopahutti korwan päälle.
Suiniherrat suutuksissa
Sanoopi samassa heille:
"Heretkänne helpommaksi
Tuosta kiistasta kiwasta!"
Sitte Lukkari sanoopi:
"Pahnan pohja on pappilassa,
Puolipäiwä lukkarissa,
Sinne siiwolla menemme
Ja kulemme kunnialla."
Nimismies Mantelin ryöstöstä.
Tuli kummat kuun ikuset
Koreassa Koitereessa.
Manteli matala herra,
Nimismies lihawa niska
Oli ottaja werojen,
Saattaja sawurahojen;
Ensin ryösti Rytkölässä,
Sitte Härkölän häwitti;
Pani turkit tukkusehen,
Sarkatorwet saalajasi;
Siitä koki kotihinsa
Wenehellä wettä myöten.
Akat airoille asetti,
Hienosormet soutamahan;
Kiinnitti Kiwilahelle,
Souti Juuwan saaren päähän.
Lauri huuhasta tuleepi,
Härkönen hämyämästä;
Rakin rannalta tokahti,
Hywän herran heinikosta,
Lehosta lewiäturwan.
Noin puhuupi purtsaturpa.
Sawon rakki raskuttaapi:
"Jo konna kotisi ryöstin,
Otin entiset elosi."
Lauri warti wastoaapi:
"Woi sinua Hiien hurtta,
Sawon rakki, sarkatankki,
Koskas mun kotini ryöstit,
Otit entiset eloni;
Jo olen weron wetänyt,
Kuittini kulettanunna."
Manteli matala herra,
Nimismies lihawaniska
Kohta korwalle sukasi,
Tuosta tukkahan tuhatti;
Lauri alle lankiaapi.
Marketta matala waimo,
Waimo kaunis Kaltiatar,
Jo näki tuhun tulewan,
Hätäpäiwän päälle saawan;
Otti oksia metästä,
Haki rannalta hakoja,
Pani paksun pallehille,
Liitti liioille lihoille.
Manteli matala herra,
Nimismies lihawaniska,
Tunti koskewan kowasti,
Kipeästi kiusasowan;
Weti miekkansa tupesta,
Rappais rauan kiiltäwäisen,
Pisti Marketan mahaan,
Kaltittaren kaulaluuhun.
Marketta matala waimo,
Waimo kaunis Kaltiatar,
Eipä wästiä walinnut,
Eikä päätä ennättänyt,
Tempasi terästä miekan,
Päällä kylpi kylkiluita,
Selkäsuonia sipeli,
Mantelin mahalihoja.
Jo ukot unesta nousi,
Harakat ylös hawahti;
Pian pistihen[72] pihalle,
Kuuristihen kuulemahan,
Kallistihen kahtomahan.
"Woi minä polonen poika,
Woi poika polon alanen!
Mikä lie soan suorittanut,
Wenäläisen wiehättänyt
Minun raukan rantohini,
Kaiwotielleni katalan."
Jussi juoksissa heleepi
Harakka hajalla siiwin,
Purstoansa puisteleepi;
Päästi Mantelin manalta,
Hywän herran helwetistä.
Noin puhuupi purtsaturpa,
Sawon rakki raskuttaapi:
"Äläs huoli, Hiien huora,
Wielä mä sun sakolle saatan,
Rapsoan rahan weolle,
Keräjissä käyessäni."
Marketta matala waimo,
Waimo kaunis Kaltiatar,
Heti helmansa kohotti,
Nosti harmahan hameensa,
Näytti wiimeisen wihansa,
Häpiänsä häilähytti.
Lauri lakihin meneepi
Aina akkansa keralla,
Kanssa Kaltiattarensa;
Huoperinen[73] wanha herra
Lakikirjaansa lukeepi,
Tutkiipi toen perästä:
Nimismies nimeltä kuullut,
Waan ei kuullut kunnialta,
Pois ois[74] pantawa wiralta,
Korjattawa kunnialta.
Waan ei heitä helpon lailla,
Pani mustaksi paperit,
Lyönti kirjat loitommaksi;
Tutkia on Turussa herra,
Hywä herra Helsingissä;
Tutki tuomari Turussa,
Hywä herra Helsingissä:
Nimismies nimeltä kuullut,
Waan ei kuullut kunnialta,
Wirka wiepi helwettihin,
Piinan paikkahan pahaan,
Kuolemahan kauhiahan.
Paimenten koirasta.
Kummurannan kuullut piiat,
Katrina kipokaponen,
Liisa piia lipperoinen,
Annikka aniparainen;
Paawo paimenten isäntä,
Käwit nuot piennä paimenessa,
Lassa lammasten keralla.
Heitit leipänsä leholle,
Kalliolle kakkaransa.
Oli Halli harras koira,
Ennätti ewähät syöä,
Kakkaraiset kalliolta.
Paawo paimenten isäntä
Kohta suuttua suhatti,
Raksin koiwusta rapasi,
Jonka kulkkuhun kurautti.
Sano sitte saattaneensa,
Pusuhun puottaneensa:
"Jo nyt on kuollut koira rukka,
Rakki rukka rauennunna,
Entinen emokkikoira,
Pienten penturiin tekiä."
Mikko oli miehiä parain,
Hukka muita muitterampi,
Ongella osattomalla,
Waiwasella pyywyksellä.
Löysi kohta koiran raaon,[75]
Ja sano sanalla tällä:
"Ole kiitetty Jumala!
Jopa nyt yhyn[76] erääni,
Sekä satun saalihini;
Tok' on tuohon saukko kuollut
Ween rakki rauennunna,
Wai lieneekö itek ilwes,
Uuppununna uintatiellä,
Wesimatkalla wäsynnä,
Pusun pohjaan puuttununna;
Kosk' on suuri koostansa,
Eikä näätäsen näkönen."
Otti siitä ongen siiman,
Jolla tuon weti weneeseen,
Alko soutoa soreesti,
Wikewästi wiilletellä;
Pusun salmehen samosi.
Hukka raawo rannikolle,
Wetäsi weneestä kohta;
Kahto siitä karwan juurta:
"Onko tätä sirikat syönnä,
Tonkinna wesitorakat?"
Tuoll' oli kaksi Karjalaista,
Sekä Heikki Herttuainen,
Nuot sano samasta suusta:
"Woi sinua hullu Hukka!
Koskas koiria kokoat
Keskellä kesäsyäntä,
Oisit tuon talwellain tawanna
Joulun alla juostessasi,
Syänkuilla syöäksesi."
Hukka arwasi asian,
Ja sano sanalla tällä:
"Olkaat waiti weikkoseni!
Ei wiel' ol' wikoa tullut,
Joss' on suolalla huwempi,
Rakehilla rakkahampi,
Niin on kelpo keitoksissa;
Tästä mä pian pitoset
Joka päiwä joulunani,
Sekä kestit kekrinäni;
Annan suolet soutajalle,
Pään perän pitäjälle,
Maksat maalta kahtojille,
Liisalle lihawin paikka,
Annille aniparahan,
Kakkarmakkaran Katille,
Koiran paskan Paawalille,
Jok' on wienynnä wesille,
Surman teille työntänynnä,
Ja Pusuun puottanunna."
Karmalan Tytöstä.
Hyw' on tyttö Hyppösessä,
Kaunis Karmalan kylässä.
Ei suate Suomen miestä,
Ei taho talonpoikasta;
Tahtoo maata manttelissa,
Werkawiitassa wirua,
Alla kurtikan asua.
Sahwiskon soria poika,
Kapitaini miesi kaunis,
Tuo on illalla tuleepi,
Asteleepi yön alussa.
Pian luihahti luhille,
Lähettise[77] lääwän päälle.
Setän Ewa päälle kahto,
Kuunteli kujan sisässä.
Tuollen riuna ripsattihin;
Ei riuna mitään maksa.
Tuollen kaksi kapsattihin;
Ei kaksi mitään maksa.
Rupilainen rupsattihin,
Jot' ei sais sanaa kylälle,
Kirkkokunnan kuuluwille,
Heimokunnan tietywille.
Jo jotain Rupila makso;
Ei saanut sanaa kylälle,
Kirkkokunnan kuuluwille,
Heimokunnan tietywille.
Enon Juka päälle kahto,
Kuunteli kujan perässä.
Tuo saatto sanan kylälle,
Kirkkokunnan kuuluwille,
Heimokunnan tietywille.
Weikkolaisen wiisas Jaako
Teki wirren wiisahasti,
Sanat laululle latosi.
Rikkeistä Kurikassa.
Kurikass' ol' kuullut waimo,
Kaisa kaikista parahin,
Jok' on wirren weisannunna.
Käypi laulaen kylällä,
Käypi wielä toisessain.
Kurikassa kuulu kummat,
Alko riita rikkehistä,
Kalmajauhoista kapina;
Alko Antti Koljosesta.
Antti pisti pienen tuuman,
Teki liiton Tenhuselle
Joulun pitkiksi pyhiksi,
Tarkotteli tahwanaksi.
Kuin tuli tupahan Matti,
Koljonen sano samassa:
"Ei nyt Matti maata joua,[78]
Eikä Tenhunen lewätä,
Ei kumohon kuutamella;
Jouwu Matti jousinesi,
Pyrittäy pyssynesi,
Jouwu jousesi keralla!
Wieköön pelko Pennasehen,
Kanna tuonne kalmajauhot
Kuretsuussa kukkarossa,
Pienen pihlajan nenässä,
Kahen kannon haarukassa!"
Läksi miehet marsimahan,
Kulkemaan kujan sisälle;
Koljonen astu eellä,
Matti matkusti jälestä.
Kati kahto rappusilta,
Kysy kohta Koljoselta:
"Minne miehet matkustawat,
Kunne kuletta urohot?"
Koljonen sano kowasti:
"Tallihin hewosten luoksi,
Luoksi luontokappaleihen."
Kati kaipasi tuwassa;
Liisa istu ikkunassa,
Allapäin pahoilla mielin,
Sano siewillä sanoilla:
"Joko nyt juutas lienee
Yhet miehet yllyttänyt
Syömään uuelta lihoa,
Keuhkot, maksat keittämähän,
Kuin kuuluu kumu tuwassa,
Häly härkähuonehessa,
Outo suhki orren alla."
Heikki hermoton makasi
Lasten kanssa lattialla,
Penkin wieressä pehuilla;
Kati Heikin heilahutti,
Ylös nosti yksinänsä:
"Jouwu kultanen kujahan!
Jo nyt on kujassa kummat,
Tapahtunna tanhuassa;
Ota pesmeli perästä,
Mittaporkka porstuasta
Puristele puntariisi,
Terju eessä Tenhuselle;
Anna kumposet kujassa,
Isot lätkyt lääwän eessä;
Jot' ei liiaksi lihoa
Tapettaisi tahwanaksi."
Kuin kuuluu kumu kujasta,
Häly härkähuonehesta,
Tomu toisehen talohon;
Mari mankasi tuwassa,
Rutosti rukoeleepi:
"Nouse Lassi lattialta,
Riski renkini rehuilta,
Pötrynen ylös pölätä!
Määk' on, päästä Paiwäläistä,
Ota pois oma isäntä,
Jussin koprista kowista,
Kamaloista kauheista!
Kaks' on miestä Mielosia,
Kolmas on kotonen Jussi,
Jotka lyöwät lyytykällä,
Mittaporkalla poriwat,
Tallissa tawattomasti."
Läksi Koljonen kotiinsa,
Antti astu ahkerasti,
Kirwes kiilu kainalossa;
Jussi julmasti puristi,
Ja ahisti ahkerasti;
Punasta putosi maahan.
Matti sano mahtawasti,
Osawasti Ollin poika,
Kowan äänen Koljoselle:
"Hiis' huoli hewosistasi,
Lempo lehmän kuolioista;
Määppäs juo jouluna olutta,
Pajarista palkastani!"
Tämän tuhman turwan kanssa,
Koljonen suree kowasti,
Katuu Antti katkerasti:
"Meni entiset eloni,
Meni kuin lietoon mereen,
Kuin tuo juutas julki saatto,
Piru pihlajat yhytti,
Lempo löysi lätkät lääwän eestä."
Matti sano mahtawasti,
Osavasti Ollin poika,
Kowan äänen Koljoselle:
"Kuin et panne palkastani,
Runtanne rukihitasi,
Kyllä mä kostan Lemmon koiran
Ja panen omat pahasi:
Turwin siltahan tuperot,
Koprin tartut tanterehen."
Mari Mattia likisti:
"Mattiseni, marjaseni,
Älä suutu suotenkahan!
Mä sullen paraiten palkan maksan;
Minä runttahan rukiita,
Nyt jo pistän piirohota,
Lihawan sian lihoa."
Mari Mattia opetti
Tawan wuoksi taitawasti:
"Wie on kontissa kotiisi,
Emollesi ensin anna
Wanhoistansa waiwoistansa,
Wanhan waiwansa perästä;
Osan niistä Olli saapi
Loihtimistansa lihoista,
Pyytämistään piirohista;
Anna siitä Annillenkin,
Pistä kanssa Katrillenkin."
Koljonen suree kowasti,
Katuu Antti ahkerasti:
"Meni entiset eloni,
Meni kuin lietoon merehen,
Kuin tuo juutas julki saatto,
Piru pihlajat yhytti,
Lempo löysi lätkät lääwän eestä."
Matti sano mahtawasti,
Osaavasti Ollin poika;
"Äl' itke isäntä rukka!
Ei sinun elosi joua
Tiellen tietämättömälle;
Suru on Suomessa elosta,
Katowuos' on Karjalassa.
Jos ei minussa miestä liene,
Ota Sairasen hewonen,
Aja uutehen kylähän!
Mä porautan Pohjan maalle,
Tuoaan piru Pielisestä,
Mustatukka muilta mailta,
Poromekko Pohjolasta,
Jotka toisin toimittaapi,
Ajawat tämän asian;
Jotka tuowat tuiman pussin,
Kerallansa Keiulaiset;
Jotka jousen jännittääpi,
Kiinteheksi kiinnittääpi
Jotka antaa aika paukun
Koko Pennasen pereelle,
Ihollen imeisien,[79]
Ruumiillen on raawaihen."
Jumalaansa Jussi luotti:
"Wiel' on luoja taiwahassa,
Entisellänsä elossa,
Jok' on wahwa warjelia
Lapsilaumansa keolla;
Jot' ei pysty Pohjan piilit,
Eikä ampujan asehet.
Täys' on noiat[80] nuolianne,
Ampujat aseitanne,
Jos tapatte lehmät tanhuassa,
Lääwähän läpäkkökielet,
Ei pysty imeisihin.
Jo nyt on jouset katkennunna,
Leppäpölkyt pötkähtännä,
Rieputullot töllynynnä,
Lankasolmut lauennunna,
Pienet pihlajat palanna
Omassasi uunissasi,
Palawassa pätsissäsi,
Joulun pitkinä pyhinä,
Lasten päiwänä paraassa."
Mahistaan on Matti puisti,
Työnsä eestä Lykkyläinen;
"Mitäs panet palkastani,
Pistätkö pikarin mulle,
Jutkohotko juomapullon,
Paatko Partasen rahoja,
Waan paat ainoat elosi,
Pitkän matkan käytyäni,
Salon suuren samottuuni?"
Sanan saaminen.
Juwonen Jumalan luoma!
Älwös saattoo sanoiksi
Tuonne kuulluhun kylähän,
Wäkewähän Wärtsilähän.
Saipa kuitenkin sanoiksi
Tuonne kuulluhun kylähän,
Wäkewähän Wärtsilähän.
Sieltä lenti lemmon lailla,
Kilowaarahan kilahti,
Kaustajärwehen kalahti;
Sitte matkusti Makariin,
Siitä sai Saariwaaraan,
Sieltä häilahti Hämeeseen.
_Loppu_.
VIITESELITYKSIÄ:
[1] Lähtekääm.
[2] Olisi.
[3] Käydessäni.
[4] Tiedolla.
[5] Etsiwä.
[6] Wastaapi.
[7] Sousi.
[8] Sukkani, rättini.
[9] Joudun.
[10] Hiiden.
[11] Löin, laikatin itseni.
[12] Kiidättääpi.
[13] Lahdelle.
[14] Sudet.
[15] Kynsin.
[16] Rautalaudan.
[17] Toisin:
Ukkoni tulinen turkki,
Ämmäni palawa paita
Tuonelasta tuotakohon j.n.e.
[18] Teräraudat.
[19] Sysää.
[20] Yhdeksästä.
[21] Kruuwit.
[22] Metsämiehen.
[23] Saadessani.
[24] Pane.
[25] Muidenkahan.
[26] Meidän.
[27] Yhdestä.
[28] Kahden.
[29] Wedän, panen itseni.
[30] Lyö itsesi, pane itsesi.
[31] Puhdas.
[32] Ehdon, ehtoisan.
[33] Hallitsiaa.
[34] Täydy.
[35] Katsojan.
[36] Seitsemän.
[37] Wedetty.
[38] Katsoopi.
[39] Siuloin.
[40] Pane.
[41] Witsot.
[42] Seulo seulalla.
[43] Pyydys.
[44] Wiimeistäkin.
[45] Tuulillakin j.n.e.
[46] Sadappa.
[47] Kunkin.
[48] Kädet.
[49] Wiedä, wiedääa.
[50] Sodasta.
[51] Wenäjältä.
[52] Kaada.
[53] Weden.
[54] Lehden.
[55] Sykerrä itsesi.
[56] Weden.
[57] Kädessä.
[58] Kunkin.
[59] Maidoksi.
[60] Liittelee itseänsä j.n.e.
[61] Neiton, neitsyn.
[62] Kuuden.
[63] Naidaanpa.
[64] Joudetaanpa.
[65] Noidun.
[66] Kielsi.
[67] Sadusta.
[68] Saada.
[69] Aidaksista.
[70] Syyniherra.
[71] Nilsson ja Axelsson.
[72] Pistiwät heitänsä j.n.e.
[73] Hogberg.
[74] Olisi.
[75] Raadon.
[76] Yhdyn.
[77] Lähetti itsensä.
[78] Jouda.
[79] Ihmisien t. ihmisten.
[80] Noidat.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE TAIKKA SUOMEN KANSAN SEKÄ WANHOJA ETTÄ NYKYISEMPIÄ RUNOJA JA LAULUJA, I ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG™ LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg™ License included with this eBook or online
at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the laws
of the country where you are located before using this eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg
Project Gutenberg is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 41 Watchung Plaza #516,
Montclair NJ 07042, USA, +1 (862) 621-9288. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About Project Gutenberg electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.
This website includes information about Project Gutenberg,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
Showing first 200,000 characters. Full text: gutenberg.org/ebooks/48176